Rahaturinoita

  • Matka kohti taloudellista mielenrauhaa

    Minulla on unelma taloudellisesta mielenrauhasta – siitä ettei raha ohjaa jokaista päätöstä, vaan tukee niitä. En havittele luksusta, vaan tavoittelen arkea jossa jokaista kolikkoa ei tarvitse laskea. Jokainen säästetty euro on askel kohti sitä vapautta ja huolettomampaa elämää.

    Budjetoinnin opettelua

    Olen elokuusta saakka koittanut budjetoida rahani ja olen seurannut mihin se raha kuluu. Budjetit on epäonnistuneet, koska en ole muistanut huomioida ihan kaikkea. Nyt kuitenkin alkaa hahmottumaan mihin ne rahat oikeasti kuluu. Sen vuoksi onkin ollut äärettömän tärkeää kirjata joka ikinen ostos, suoratoistoveloitus, laskut ja yllättävät menot. Asiantuntijat sanovat sen opettelun kestävän 3-4kk ja oikeassa ovat. Siihen mennessä on selvillä ne kulut mitkä ei ihan joka kuukautisia ole.

    En käytä mitään hienoja budjettisovelluksia vaan seurantaan toimii parhaiten kynä ja vihko. Ainoa haaste on ollut muistaa merkitä joka ikinen ostos/rahanmeno sinne. Budjetoinnissa olen pitänyt huolen, että jokainen euro saa tehtävän. Haasteena on olleet myös yllättävät menot ja palkan suuruus. Palkka vaihtelee paljon lisien vuoksi. Nettopalkka kuitenkin pyörii 2500-2900 euron välillä. Useimmin kuitenkin taitaa olla tuo 2500 euroa lähempänä. Saan palkan kerran kuukaudessa jolloin myös lisät tulee.

    Suurimmat menot ovat olleet luonnollisesti velat joiden osamaksut ovat yhdessä syöneet palkastani suuren summan. Nyt siihen toki tulee jatkossa helpotusta yhdistelmälainan vuoksi. Seuraavaksi suurin kulu on kauppaan menevä summa. Hoidan perheen ruoka-, vaate -ja päivittäistavara ostokset melkeinpä kokonaan yksin ja mies muut asumisen kulut. Tämä sen vuoksi, että mies ei ole niitä ostelemassa reissutöidensä vuoksi. Kulut on normaalisti olleet yli 1000e/kk, mutta budjetoinnin aloitettua olen saanut nipistettyä kulut 850e/kk.

    Budjetoinnissa käytän kategorioita:

    • Välttämättömät kulut (kaikki laskut, puhelin yms.)
    • Kauppa (pesuaineet kuuluu tähän ruoan lisäksi)
    • Autoilu (bensa, vero,vakuutukset ja huolto)
    • Harrastukset
    • Kauneus (hiukset, meikit yms)
    • Vaatteet
    • Viihde
    • Muut
    • Säästö

    Alkuun kategorioita oli enemmän, muta huomasin ettei se ihan toiminut. Nyt vähennettynä tuo on selkeämpi ja toimii paremmin omalla kohdalla. Minulla on useampi tili mihin jaan rahat. Jos pitäisin kaikki samalla tilillä, niin en välttämättä onnistuisi seuraamaan kulutustani niin hyvin.

    Vaikka ensimäiset budjetoinnit epäonnistui ja jouduin turvautumaan luottokorttiin, niin en luovuta. Nyt en koske luottokortteihin vaikka mikä olisi. Loppuvuosi tulee olemaan haasteellinen pikkujoulun, joulun ja harrastukseen liittyvien kulujen vuoksi. Lisäksi jouduin nostamaan veroprosenttiani loppuvuodelle. Auton vakuutusmaksu tulee juuri joulukuulle, verot on onneksi nyt maksettu tälle vuodelle.

    Säästäminen ja sijoittaminen

    Vaikka olen velkaantunut tässä kovaa vauhtia, niin olen kuitenkin tehnyt sijoituksia osakkeisiin vuoden aikana. Monen suomalaisen tavoin hurahdin osinkoa maksaviin osakkeisiin. Osingot menevät vielä takaisin osakkeisiin kasvamaan tulevaisuutta varten. Tavoitteena on saada 15-20 vuoden päästä sen verran että passiiviset tulot olisi n300-500e/kk. Toki minulla on myös pari kasvuyhtiötä salkussa, jotka eivät maksa osinkoa. Sijoittaminen ansaitsee varmasti ihan oman kirjoituksensa, joten pidän tämän nyt pintapuolisena.

    Osakkeiden lisäksi minulla on ETF Nordnetissä johon on mennyt keväästä lähtien 50e/kk. Tämä onkin kivasti plussalla vaikka itse sijoitettu raha on ollut pieni.

    S-Bonukset menevät matalariskiseen rahastoon. Rahastoon menee myös 0,50e joka kerta, kun käytän s-ryhmän korttia. Tähän tiliin olen joutunut koskemaan, joten siellä ei ole säästössä juuri mitään.

    Puskuri

    Puskurirahoja aloin keräämään Bank Norveigianin säästötilille. Säästötilin korko on 1,5% vuodessa, joten rahat pääsevät sielläkin kasvamaan vähäsen. Rahojen tulo kestää 0-1päivää. Tällä hetkellä siellä on reilu 500e ja tavoite olisi saada sinne ainakin yhden kuukauden tili, jos ei jopa enemmänkin. Tämä olisi nyt ensisijainen tili mihin pitäisi säästää. Tämä estäisi sen luottokortin käytön, jos vaikka auto hajoaa.

    Huomasin ettei tuo S-pankin rahasto ole hyvä puskurille. Puskurini oli ennen siellä. Rahojen tulo kestää useamman päivän. Makselet ylimääräisiä kuluja ja hyvällä säkällä vielä verot päälle (riippuu tietenkin miten paljon nostat).

    Eli jos mietit mihin puskurirahastoa alkaisit säästämään, niin valikoi tili, josta saa suht nopeasti rahat ulos. Välttämättä ei kannata edes ottaa tiliä omasta pankista, koska sieltä taas on liian helppo ottaa rahat ulos ja tuhlata. Nykyään noita säästötilejä saa vaikka mihin. Ainakin Lea bankilta, Bank Norweigianilta ja Svealta saa säästötilejä. Nordnettiinkin saa avattua normaalin säästötilin vaikka et innostuisikaan sijoittamisesta. Tutki ja vertaile.

    Itse en vertaillut, koska tuo säästötili oli jo olemassa. Avasin sen useita vuosia sitten, mutta en koskaan aloittanutkaan sinne säästämistä. Nyt sekin käyttämätön tili pääsee tositoimiin.

    Kohti unelmia

    Eli matka kohti vaurastumista on alkanut. Tuskainen alkutaval on ollut, mutta toivottavasti se helpottaa jossain vaiheessa. Törmäsin videoon jossa sanottiin ”jos et osaa käsitellä kymppiä, niin et pysty käsittelemään isompaakaan summaa.” Tämä pitää niin paikkansa ja pisti miettimään omaa rahankäyttöä. Eli tämän tuskaisen alkutaipaleen on tarkoitus olla opettajani, jotta osaan jatkossa käsitellä suurempia summia. Ennen se kymppi ei pysynyt käsissäni. Nyt osaan vähän jo budjetoida ja säästää siitä osan.

  • Lisää velkaa

    Aikani vääntelin ja kääntelin raha-asioita lokakuun alussa. Jotta saisin kaikki osamaksut ja lainojen lyhennykset maksettua ajoissa, niin ruokaan ja elämiseen olisi jäänyt -400e. Tämähän olisi tarkoittanut luottokorttien käyttöä taas maksimiin. Sitä ns. puskuria ei ollut ja osakkeisiin en koske. Kaikkien turhien laskujen pelkät minimilyhennykset olivat n.1400e ja tämän lisäksi oli ekstrana vielä autovero, yllärilasku ja harrastusmaksuja. Palkkakin oli oletettua pienempi. Eli vaikka taisinkin viime kirjoituksessa sanoa pystyväni lyhentämään toistaiseksi velkojani, niin ilman puskuria se ei näköjään onnistu. Tai onnistuu, jos käytän niitä luottokortteja.

    Päädyin tutkailemaan yhdistelmälainoja. Pyysin Sortterin kautta lainatarjouksia. Ihan kaikkea kattavaa lainaa en saanut, mutta tartuin yhteen tarjoukseen jolla sain maksettua luottokortit, kulutusluoton ja Klarnan pois. Tämä lisäsi velkaa, mutta pienenti huomattavasti kuukausikuluja. Nyt ne kulut on alle 850e/kk vanhan 1400e sijaan. Tuohon 850e on laskettu myös ne lyhennykset joihin en saanut lainaa.

    Tämä tarkoittaa nyt sitä, etten saa missään tapauksessa ottaa yhtään lisää velkaa. Luottokorttia ei saa käyttää ja jatkan vieläkin tarkempaa budjetointia. Jos jotain tarvitsen, niin maksan sen heti. Olen myös miettinyt omaehtoisen luottokiellon laittamista, mutta en vielä siihen ryhtynyt. Minun pitää oikeasti nyt opetella käyttämään rahaa.

    Hassun hauskaa tajuta, että joudun nyt tulemaan suurin piirtein samalla summalla toimeen, mitä aikoinaan jäi ulosoton jälkeen tilistä. Ulosotto nimittäin lohkaisi tilistä aina sen 800-900e. Silloin pärjäsin hyvinkin ilman osamaksuja ja nyt en muka pärjää. No paluu tuttuun ja turvalliseen summaan. Tällä kertaa erona on se, että pystyn samalla kuitenkin säästämään. Sehän ei ulosoton aikana onnistunut.

    Laitoin lainasta 500e puskuriin vaikka sillä olisi saanut maksettua jotain velkaa osittain pois. Tarkoitus on nyt kerryttää sinne ainakin yhden kuukauden palkka alkuun, niin ei tarvitse sitten luottokorttiin koskea. Osakkeita olen pikkuhiljaa ostellut vuoden aikana ja niihin en koske. Ehkä minulla on velkaa, mutta niiden osakkeiden tarkoitus on luoda passiivista tuloa tulevaisuudessa ja sen vuoksi en vielä koske niihin. Nyt ne osingot menevät takaisin osakkeisiin kasvamaan. Toivottavasti pääsen ajoissa eläkkeelle niiden turvin.

    Seuraavat 7 vuotta olen siis velkainen. Koitan kuitenkin alkaa maksamaan isompia lyhennyksiä, kunhan saan sen puskurin kuntoon. Vielä en ole leikannut luottokorttejani, mutta ajatus kävi mielessä. No katsellaan miten käy. Itsellä on ainakin nyt hyvä mieli ja huomattavasti positiivisempi mieli rahan suhteen. Saan sinne säästöönkin nyt enemmän. Saan nykyään säästämisestä ja osakkeiden ostelusta samanlaisia hyvän mielen tunteita kuin tuhlaamisesta turhaan krääsään ilman ettei minulle tule katumusta.

  • Hyvä,paha Klarna

    Klarna on suosittu maksupalvelu ja olen sitä myös itse käyttänyt. Klarnassa on paljon hyviä puolia, mutta vastaavasti paljon huonoja puolia. Tässä postauksessa tarkastelen niitä puolia ja peilailen sitä omaan rahankäyttöön ja velkaantumiseen. Oikein käytettynä se on oikein hyväkin maksuväline ja väärinkäytettynä saattaa aiheuttaa pahojakin velkaantumisongelmia.

    Hyvät puolet

    Klarnan hyviä puolia on ehdottomasti sen helppokäyttöisyys. Nykyään Klarnalla on oma sovellus, jossa näkyy kaikki avoimet laskut. Se myös muistuttaa kun eräpäivä lähenee. Sinne voi myös automatisoida maksut, jolloin tililtä lähtee erät automaattisesti tiettynä päivänä.

    Mitä ostoturvaan tulee, niin Klarna on loistava maksuväline. Ei tarvitse syöttää erikseen jokaiselle verkkokaupalle omia korttitietoja. Jos joudut palauttamaan tuotteen, niin ostoksen voi siirtää tai perua kätevästi sovelluksen kautta.

    Klarnalla voi myös ostaa 30 päivän maksuajalla. Tällöin maksat koko summan silloin. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto korkojen puolesta kuin osiin laittaminen.

    Huonot puolet

    Huonoimpia puolia on ehdottomasti velkaantumisen riski. Tällainen ”maksa myöhemmin” voi houkutella ostamaan enemmän mihin olisi varaa. Jos maksut jostain syystä unohtuisi tai ei olisi varaa maksaa, kertyvät korot voivat olla suuria. Kustannukset siis voivat nousta näin nopeasti liian suuriksi. Vaikka hyvissä puolissa oli mainittuna helppous, niin se voi olla myös huono puoli. Varsinkin impulsiiviset ostot voivat lisääntyä.

    Pienet osamaksut tuntuvat alkuun pieneltä. Kun niitä osamaksuja alkaakin olemaan liikaa, niin kuukausittaset kulut nousevat nopeasti suuriksi.

    Suomessa otettiin positiivinen luottorekisteri käyttöön vuonna 2024. Rekisterin tarkoituksena on, että viranomaiset ja pankit näkevät kaikki luotot ja niiden hoitamisen. Rekisterin tarkoitus on myös estää ihmisiä ylivelkaantumasta. Klarna raportoi kaikki luotot sinne ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi lainan saantiin. Jos sinulla on useita avoimia osamaksuja siellä, niin lainan antaja voi arvioida että taloutesi on kuormittunut. Pari avointa osamaksua ei haittaa, jos olet maksanut erät ajoissa, se voi kertoa luotonanatajalle sinun osaavan hoitaa maksut ajoissa. Eli liika on liikaa ja vähän on sopivasti.

    Oma Klarnan käyttö

    Omalla kohdallani Klarna ei ole ollut se fiksuin veto. Olen ollut aina impulsiivinen ostelija ja tämä vain lisäsi sitä. Alkuun ne pieneltä tuntuneet osamaksut oli ihan ok. Muutaman kuukauden päästä niitä eriä olikin useammasta ostosta. Nyt makselen yli 200e/kk eri osamaksuja.

    No onneksi järki voitti. Aloin maksamaan lumipallotekniikalla velkoja pois. Maksan kerran kuussa yhden pienimmistä veloista kokonaan pois ja siitä vapautuu taas seuraavalle kuulle maksuvaraa yhden erän verran. Olen myös realisoinut tavaraa ja kohdistin niistä tulleet rahat velkaan. Tätä tekniikkaa kannattaa ehdottomasti käyttää, jos olet onnistunut keräämään useampia luottoja Klarnalle.

    Klarna on yksi ”huono velka” omalla kohdallani ja otin sen aiheeksi sen vuoksi. Jos sitä osaa käyttää oikein, niin onhan se kätevä ja turvallinen maksuväline. Koska minulla on tavoitteena tulevaisuudessa kasvattaa pääomaa sijoittamisen puolella, niin siitä huonosta velasta pitää päästä eroon. Tämä velka on niin turhaa ja olisi kiva jatkossa laittaa siitä vapautuva 200e/kk vaikkapa rahastoon tai osakkeisiin.

    Jos mietit Klarnaa maksuvaihtoehtona, niin kannattaa pohtia onko se juuri sinun kohdalla hyvä asia. Tarvitsetko oikeasti sitä tavaraa, mitä olet ostamassa? Jos odotat vaikka pari kuukautta ja pistät rahaa syrjään, niin saat hankittua sen tavaran ilman korkoja.

    itse olen miettinyt näitä asioita. Vielä muutama vuosi sitten en saanut luottoa mistään ja pystyin kyllä hankkimaan asioita ilman osamaksua. Miksi ihmeessä se ei onnistu enää vaikka käteen jäävä raha on isompi? Joskus tarvitaan virheitä, että oppii niistä jotain.

  • Luottotiedoton -Yhteiskunnan pohjasakka

    Hiukan provosoiva otsikko, mutta siltä se välillä tuntui. Entäpä miltä se tuntuu nousta sieltä pohjalta ylös? Ajattelin tässä postauksessa kertoa hieman tuosta reilun 20 -vuoden ulosotosta. Miten siihen jouduttiin, mitä se oli ja miten siitä selvittiin.

    Miten kaikki alkoi

    18 -vuotias ja olevinaan aikuinen toteaa: ”Aikuisuus, ihanaa!”

    Jo 90 -luvun loppupuolella velan tekeminen oli helppoa ilman suuria tuloja. Opintolaina, tilejä eri paikkoihin ja kaikki tietenkin osamaksulla. Hommasin myös elämäni ekan kännykän tuolla opintolainalla, niin siihen tietysti liittymä. Oli niin rikas olo.

    Ikävä kyllä menin myös avaamaan puhelinliittymän eräälle ihmiselle. Hän teki monen tuhannen markan laskut ja jätti maksamatta. Tuohon aikaan muistaakseni aika pitkään sai venyttää maksuja ennen kuin liittymä meni kiinni. Pitkään siis luulin tuon ihmisen niitä maksavan ja en osannut ajoissa reagoida. Hän silmät kirkkaana valehteli kuinka on maksanut ja muistutuslaskut on turhia. Kun tuo valhe minulle selvisi, niin oli jo liian myöhäistä.

    Tuo suuri lasku oli liikaa minulle ja se lähti ulosottoon aika pian. Koitin maksella osamaksuja eri paikkoihin tunnollisesti ettei ne menisi enää sinne, mutta ei ne pienet tulot riittäneet. Loppujen lopuksi ne kaikki meni sinne. Jopa se oma puhelinlasku. En jaksanut enää välittää. En halunnut edes avata laskuja.

    Elämää ulosotossa

    Muistan vieläkin sen tunteen, kun sain käräjäoikeudesta nivaskan lappuja. Se ahdistus, sydämentykyttely ja häpeä. Olisin saattanut tehdä itselleni jotain, mutta pieni pelastus kasvoi vatsassani. Se jollain tavalla loi uskoa tulevaan.

    Minut todettiin tietenkin varattomaksi noiden maksujen kanssa. Olin lopettanut koulun eli ei ammattia, olin raskaana ja kaiken häpeän kruunasi tuleva yksinhuoltajuus. Lapsen isää ei kiinnostanut. Olin siis pohjasakkaa.

    Jollain tavalla tuo lapsen saaminen kuitenkin kasvatti minuakin ja halu parantaa rahatilannetta sai minut opiskelemaan. Valmistuin ja tajusin hyvin pian ettei se rahatilanne parantunutkaan. Olinhan saanut olla rauhassa ulosotolta pitkään, koska en ollut töissä. Minulle jopa jäi vähemmän rahaa käteen, koska ulosotto vei suuren siivun tuloistani.

    Minulla alkoi menemään ulosottoon lisää. Sairaalamaksuja, hammaslääkärilaskua, lehtitilauksia ja päivähoitomaksut. En kyennyt maksamaan niitä, koska suurin osa rahoista meni asumiseen ja ruokaan. Tätä oravanpyörää se oli.

    Löysin 26 -vuotiaana miehen ja muutin toiselle paikkakunnalle hänen luokseen. Tulin aika pian raskaaksi ja jäin äitiyslomalle. Sain taas hetken olla rauhassa ulosotolta. Suoraan sanottuna yritin vältellä niitä maksuja ja päätin lukea uuden ammatin ja vaihtelin usein työpaikkaa. Työpaikkaa vaihtelin sen vuoksi ettei niistä ensimäisistä palkoista kerkeä ulosotto viemään. Siis aivan tyhmää näin jälkikäteen ajateltuna, mutta olin niin kyllästynyt kituuttamaan pikku rahalla. En tietenkään ajatellut, että ne kasvaa korkoa siellä tai menee takaisin velkojille. Erosin tietenkin tästä miehestä ja huomasin olevani yksinhuoltaja kahdelle lapselle. Se vasta haastavaa aikaa olikin. On aikoja, kun kävin keräämässä pulloja ruokarahan eteen.

    Päätin vielä lukea yhden ammatin, joka olikin ehkä yksi parhaimmista päätöksistä. Sain heti vakipaikan ja ystäväni ulosotto seurasi perässä.

    Maksujen vyöryttäminen

    Jollain tavalla siihen tottui, että ulosotto vei siivun palkasta. Siitä tuli normaalia ja totuin siihen tulotasoon.

    Eränää päivänä kuitenkin uskaltauduin menemään ulosoton sivuille katsomaan miten paljon sitä velkaa vielä on. Sitä oli jäljellä noin 6 000e. Minulla ei ole mitään hajuakaan miten paljon sitä velkaa on ollut, mutta muutamia kymmeniä tuhansia euroja ainakin.

    Jotenkin sain niin paljon intoa tuosta pikkusummasta, että aloin toteuttamaan siihen lisämaksuja aina kun vaan pystyi. Maksoin pienempiä velkoja pois kokonaan ja se velkalista pieneni huomattavasti. Vaikka sain maksuvapaan kuukauden, niin maksoin velkaa pois.

    Ulosotossahan on se paha puoli ettei oikein voi vaikuttaa mihin velkaan lyhennykset menee. Yleensä niitä on jaettu monien velkojien kesken. Kun itse tekee lisäsuorituksia, niin voit kohdistaa summan johonkin tiettyyn. Itse aloin maksamaan kaikista pienimmät pois ensin. Se lyhensi velkalistaa ja maksut alkoi jakaantumaan vähemmälle määrälle. Se nopeutti asioita ja vähensi korkojen juoksua.

    Pientä takapakkia tuli loppusuoralla ja ulosottoon putkahti jotain ikivanhoja asioita. En ollut tajunnut, että niitä vielä tulee. Tajusin tässä kohtaa ottaa kaikkiin perimistoimistoimistoihin yhteyttä ja tehdä maksusuunnitelmia ettei ne enää lähde ulosottoon. Siis varmasti maksoin yli 15 vuotta vanhoista asioista, ehkä ne olisi saanut jo pois vanhentuneena. Joistakin vanhoista veloista sain myös soviteltua muutamia satasia pois. En vaan halunnut ottaa loppusuoralla riskiä. Maksettu on kiltisti ja se kyllä kannatti.

    Ohi on -mitäs nyt?

    Oikeesti itkin pitkät onnen itkut, kun katsoin ulosoton velkaa: pyöreät nolla euroa! Seuraava askel olikin sitten ottaa yhteyttä ulosottoon ja velkojiin, että sain merkinnät pois. Meni noin kuukausi ja olin noussut pohjalta normaaliksi ihmiseksi. Onneksi oli tullut tuo muutos, jonka ansiosta kuukauden jälkeen on puhtaat tiedot.

    Tuolla jo sanoinkin, että viimeisin ammatti oli yksi parhaimmista päätöksistä. Alalla ei työ lopu, sain heti vakituisen paikan ja pystyin suorittamaan aika isojakin maksuja. Nettopalkka on vaihteleva lisien ja hälytystyön vuoksi. Hälytyksiä teinkin sitten paljon tuolloin. En olisi ilman niitä kyennyt maksamaan ylimääräisiä maksuja.

    Tämä oli nyt minun tarina. Minua on kohdeltu pohjasakkana yli 20 -vuotta. Ei vakuutuksia, ei oikeaa puhelinliittymää, ei hyviä vuokra-asuntoja. En uskaltanut kovin monelle ihmiselle edes kertoa luottotietojen menetyksestä. Se kulissi pysyi 20 vuotta. Ainoastaan muutama läheinen ihminen tiesi asiasta. Olen erittäin väsynyt siihen kulissiin, en edelleenkään puhu siitä. Sen vuoksi aloitin tämän blogin, minun pitää saada nämä asiat ulos. Se vuosien häpeä on takana, mutta miksi häpeän edelleen?

    Alkuun syytin sitä ihmistä kuka minulle ensimäiset velat teki. Syy ei ollut kuitenkaan yksin hänen. Syy oli minun alkeellisen taloudenhallinnan, impulsiivisen ostelun ja maksujen välttelyn. Sitten kun sen tajuaa, on valmis maksamaan velat.

    Luottojen palautuminen on tietenkin tuonut uudet ongelmat ihmiselle joka välillä tekee tyhmiä rahallisia päätöksiä eli velkaantumisen. Siitä omat juttunsa myöhemmin.

  • Miltä tuntuu havahtua keski-iässä siihen, että raha-asiat eivät ole kunnossa?

    kuvaaja: cottonbro studio

    En olisi koskaan uskonut, että kirjoitan tästä julkisesti. Taustalla on yli 20 vuotta ulosottoa, paljon rahamokia, impulsiivista ostelua ja sitä kuuluisaa kädestä suuhun elämistä. Haluan siis jakaa tarinani, koska tiedän etten ole ainoa.

    Menneisyys – ulosotto

    Siis se kuuluisan laman lapsi tässä moi. Lapsuudessa ei juurikaan ylimääräistä ollut, joten aika pihiä elämää joutui elämään. Olin jo pienenä sellainen, kun kolikon sain, niin sen tuhlasin. Sain mielihyvää pikkutavaroista ja materiasta.

    18 -vuotiaana elämä sitten aukeni. Opintolainaa, puhelinliittymää, osamaksuja ja vaatetilejä. Pystyin suoriutumaan noista osamaksuista aika hyvin ja olin olevinaan aikuinen. Sitten tein sinisilmäisenä suuren mokan. Avasin toiselle ihmiselle puhelinliittymän omiin nimiini, koska tällä toisella ihmisellä oli mennyt luottotiedot. Hän oli parikymmentä vuotta minua vanhempi, joten kuvittelin hänen hoitavan asiat.

    Hän ei hoitanut asioita. Hän teki minun nimissä monen tuhannen markan puhelinlaskut ja jätti maksamatta. En kyennyt maksamaan niitä ja ulosotto kutsui. Pitkään koitin maksaa muita velkoja ettei nekin menisi, mutta turhaa se oli. Kaikki sinne sitten päätyi, koska luovutin. Tuntui ettei millään ollut enää väliä. Ahdisti ne kaikki laskut, etten edes uskaltanut avata kirjeitä. Ajan saatossa sinne kertyi lisää sairaalamaksuja, hoitomaksuja, koulukuva -laskuja yms. Tätä kesti sen parisenkymmentä vuotta, kunnes otin asiat haltuun. Kerron myöhemmin lisää matkasta ulosoton kanssa. Se on sen verran pitkä ja kivinen tie, että ansaitsee ihan oman tekstinsä.

    Uusi alku -Liikaa luottoa

    Niin se uusi alku alkoi ulosoton jälkeen. Olin jo etukäteen päättänyt, että uusi auto on ihan ensimäinen ostos. Vanha auto oli tullut tiensä päähän ja tuleva remontti olisi maksanut siihen pari tuhatta. Rahallisesti minulla on varaa maksaa se erissä. Hain autorahoitusta, mutta sitäpä ei irronnutkaan. Positiivisessa luottorekisterissä nimittäin näkyi opintolaina mitä makselen Kelalle.

    Päädyin ottamaan korkeakorkoisen kulutusluoton autolle ja siinä samassa tietenkin luottokortin. ”Kyllä minä varmasti osaan käyttää luottokorttia, en käytä sitä mihinkään turhaan.” Pian perässä seurasi toisesta paikasta toinen kortti ”hätävaraksi”, koska jostain olin kuullut, että niitä olisi hyvä olla kaksi. Ihanan kamala Klarnakin tuli tutuksi pian ja siihen vielä päälle lapsen autokoulu (osarilla tietenkin).

    Jotenkin se elämä vaan sai sitten taas tuhlaamaan rahaa. Sitä oli kiva kesän jälkeen huomata, että olen saanut vuodessa aikaiseksi yli 42 000 velat. Niiden maksu nyt on ensisijalla. Ja voin näistäkin tehdä omat juttut sitten myöhemmin.

    Veloista huolimatta olen myös onnistunut ostamaan osakkeita. Aika koomista. Samaan aikaan säästän ja velkaannun. Saisin helposti maksettua vuoden aikana kerrytetyillä osakkeilla velkaa rutkasti pois, mutta sitä en tee. En kajoa niihin. Tällä hetkellä ne tuottaa edes muutaman satasen minulle passiivista tuloa osingoilla. Säästän joka kuukausi myös rahastoon 50e. Jos ihan äärimäinen hätä tulee, niin siihen rahastoon voin kajota. Koitan selvitä palkalla noiden velkojen kanssa.

    Säästämistä, pihistelyä, lisätyötä

    Tosiaan tuossa kesän jälkeen havahduin noiden velkojen suuruuteen ja päätin ottaa itseä niskasta kiinni. Olen nyt yli kuukauden yrittänyt budjetoida rahani. En ole mitenkään järjestelmällinen ihminen, joten sellainen on opeteltava. Viime kuussa meni budjetti mönkään, mutta ei pahasti. Tässä kuussa tuli paljon yllättäviä menoja , joten vähän joutuu menemään luotolle. Ensikuun tavoite on oikeasti pysyä budjetissa.

    Toistaiseksi edelleen pystyn maksamaan kaikki lyhennykset, mutta yllättävät menot kaataa saman tien muuhun elämiseen luodun budjetin. Hätävara puskuri on jo tuhlattu kesällä ja uutta en kerennyt vielä säästämään. Niihin osakkeisiin en tosiaan halua vielä koskea ihan verotuksenkaan takia ja osa osakkeista on muutenkin miinuksella.

    Olen myynyt ylimääräistä tavaraa ja saanut lyhennettyä lisää velkoja niillä. Ruokakulut olen saanut pienennettyä muutamalla satasella ja siinä ajattelin pysyä. Tupakointi pitäisi lopettaa, mutta vain ”true tervakeuhko” ymmärtää ettei se ihan niin helposti käy.

    Tulevaisuus toivoa täynnä

    Olen optimisti. Tiedän, että selviän. Selvisin ulosotosta ja vaikeista ajoista. Tiedän mihin kykenen. Haasteita tuo vaan minun pieni impulsiivisuus. Tein tämän bloginkin hetken mielijohteesta ja totta kai siihenkin kului rahaa. Ehkäpä joskus jokunen ihminen eksyy blogiini ja saa edes jotain inspiraatiota raha-asioiden hoitoon. Minulla on nyt flow päällä. Toivon myös tietenkin saavani myös lukijoiden vinkkejä, suorastaan tarvitsen niitä. Minä keski-ikäinen nainen joudun opettelemaan taidon mitä en lapsena oppinut.

    Blogihan on itsessään ruma ja en osaa käyttää sivuja. Tässä joutuu nyt vähän opiskelemaan sitäkin. Pahottelut siis kömpelöstä blogista, lupaan parantaa ulkoasua ajan saatossa.